Valtioneuvosto esittää vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa 500 000 euron rahoitusta Kansallismuseon uudisrakennuksen suunnittelukilpailulle. Päätös on historiallinen, koska sen seuraukset kantavat pitkälle tulevaisuuteen.
Toukokuun alussa Kansallismuseo kertoi toimintansa uudistumisesta sekä siitä, että lisärakennuksen osalta on valmiina hankesuunnitelma ja palvelumuotoilullinen selvitys uuden museokokonaisuuden monipuolisesta toiminnallisuudesta. Suunnittelukilpailu halutaan käynnistää mahdollisimman pian. Hankesuunnitelman mukaisesti toteutuessaan vanhan museorakennuksen, uudisrakennusosan ja yhteisen puistoalueen muodostama Uusi Kansallinen aukeaisi yleisölle vuonna 2025.
”Rahoituksen vahvistuminen lisätalousarviossa osoittaa, että historian ja kulttuurin esittäminen nykyaikaisin tavoin, ajankohtaisesti ja monipuolisesti nähdään yhteiskunnan hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta merkittäväksi”, iloitsee Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila.
Kansainvälisesti museot ovat nostaneet kiinnostavuuttaan sekä yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan viime vuosina merkittävästi. Näyttelyt ovat yhä herättävämpiä, sisältöjä tuotetaan yhdessä eri sidosryhmien kanssa, museot tarjoavat erilaisia historian ja kulttuuriperinnön piiriin liittyviä palveluja, ja museokohteiden vierailukokemusta kehitetään kokonaisuutena. Ainutlaatuisten sisältöjen lisäksi nykyaikainen museo tarjoaa puitteet myös esimerkiksi ravintolatoimijoille, museokaupalle, yksityisiin ja julkisiin tilaisuuksiin sekä vapaaseen ajanviettoon ja kohtaamisiin.
Vuonna 1916 valmistunut, arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarisen suunnittelema Kansallismuseo-rakennus tarjoaa jo nyt puitteet monipuoliselle toiminnalle. Tilan puute vaikuttaa kuitenkin jatkuvasti. Esimerkiksi laajoja kansainvälisiä kiertonäyttelyitä ei voida tällä hetkellä toteuttaa. Osittain maan alle sijoittuvan uudisrakennuksen pinta-alaksi on hahmoteltu noin 3700 m², josta näyttely- ja monitoimihalli kattaisi 900-1200 m². Näyttelyiden lisäksi uudistila mahdollistaa myös muunlaisten tapahtumien järjestämisen sekä itsenäisesti avoinna olevan ravintolatoiminnan.
”Helsingin keskusta ja Töölönlahden alue elävät voimakasta muutosta. Näemme Kansallismuseolla merkittävän roolin paitsi kansallisena ja kansainvälisenä toimijana, myös alueellista elinvoimaisuutta ja nykyaikaista Helsinki-kuvaa rakentavana tahona”, kiteyttää ylijohtaja Elina Anttila.
Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa. Valtakunnallisen kulttuurihistorian museon yleisökohteisiin kuuluvat Kansallismuseon lisäksi Seurasaari, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Hämeen linna ja Olavinlinna, ja museon kokoelmiin kuuluu noin puoli miljoonaa esinettä.
Lisätietoja:
ylijohtaja Elina Anttila
Suomen kansallismuseo
puh. 0295 336 131
elina.anttila@kansallismuseo.fi
pääjohtaja Juhani Kostet
puh. 0295 336 001
juhani.kostet@museovirasto.fi