Suomalaista kansallista identiteettiä rakennettiin ennen maamme itsenäistymistä tietoisesti kulttuuriperinnön pohjalle. Mitä kulttuuriperinnön varaan voi ja tulisi rakentaa tämän päivän Suomessa? Uusi Kansallinen on prosessi, joka laajentaa Kansallismuseon palveluita ja tiloja, mutta myös sen roolia yhteiskunnassa. Tontille syntyy kokonaisuus monimuotoista, yhteistä toimintaa. Meidän ajassamme Kansallismuseon tehtävä on tärkeämpi kuin koskaan.
Kansallisen identiteetin näkyväksi tekeminen oli Kansallismuseon keskeinen yhteiskunnallinen tehtävä, kun se avattiin nykyisessä rakennuksessaan vuonna 1916. Valtion historialliseksi museoksi kutsutun museon kokoelmiin oli jo 1700-luvulta alkaen koottu merkittäviä muinaislöytöjä ja maailman eri kulttuureista kertovaa esineistöä. 1800-luvun jälkipuolella keskityttiin yhä vahvemmin Suomen alueen historiaan ja kulttuuriin. Kun Suomen autonomia suuriruhtinaskuntana oli uhattuna, voimaa haettiin omasta kulttuuriperinnöstä. Sen innoittama kultakauden taide tehosi pohjoisella eksoottisuudellaan ja tuoreudellaan myös kansainvälisesti. Suomen itsenäistyessä poliittinen identiteettimme rakentui kulttuurisen identiteetin pohjalle.
Uuden Kansallisen aika on juuri nyt
Kansallismuseo syntyi kansallisen identiteetin ja ideologian symbolina suurten muutosten keskelle. Maailma oli sodassa, jonka pyörteissä Suomi irtautui Venäjästä ja suistui sisällissotaan. Myös oma aikamme elää valtaisaa murrosta. Globaalit muutossuunnat koskettavat meitä koko maailman osana. Luonnon tasapainon järkkyminen, nopea teknologisoituminen, digitalisaatio, väestöliikkeet tai maailmanpolitiikan ristiriidat muokkaavat elämäämme ja maailmankuvaamme. Monia myönteisiä kehityssuuntia varjostavat hallitsemattomat uhkat. Tiede ja teknologia tarjoavat ratkaisuja ongelmiin, mutta ihmisten kyky toimia yhdessä ratkaisujen toimeenpanemiseksi on haasteemme. Mustavalkoiset näkökulmat kärjistyvät, ja vastakkainasetteluja ruokkivat vihapuheet leviävät.
Ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden avaimet ovatkin kulttuurissa – ihmisten ja yhteisöjen arvoissa ja toimintatavoissa. Museoiden ja muiden kulttuuritoimijoiden tärkeä tehtävä on tarjota yhteiskunnalle ja ihmisille näköaloja luotsata elintärkeää kulttuurin muutosta. Todellisuus on monimutkainen ja tieto siitä on monimutkaista. Tieteen ja ihmisten arjen välille tarvitaan siltoja – tulkintoja ja kokonaisuuksien hahmottamista, välineitä lähestyä monimutkaisiakin kysymyksiä käsitettäviksi pelkistettyinä. Juuri tässä tarvitaan museoita. Isojen asioiden tuomiseen ihmisen kokoiseen muotoon.
Myös uudisrakennuksella on korkea symboliarvo
Meidän aikanamme on yhtenäisen kulttuurin sijaan etsittävä viisautta ja rikkautta kulttuurien moninaisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Kansallismuseon ohjelmisto, yhteistyössä eri tahojen kanssa tuotetut sisällöt ja yleisöjen osallistuminen toimintaan avartavat ymmärrystä elämän ja ympäristömme monimuotoisuudesta. Samalla kun käsityksemme kansallisesta kulttuurista muuttuu ja laajenee, vaalimme sitä, mikä on osoittautunut hyväksi. Demokratian, tasavertaisuuden ja oikeusvaltion periaatteet kuuluvat arvokkaimpaan perintöömme. Tahto ja edellytykset pyrkiä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään elämään ovat yhteistä kansallista voimavaraamme ja osa meidän aikamme Suomi-kuvaa.
Uusi Kansallinen rohkaisee jokaista pohtimaan mitä kansallinen tämän päivän Suomessa merkitsee. Uudisrakennus täydentää Kansallismuseon ainutlaatuiseksi kokonaiskokemukseksi. Ikonisen historiallisen rakennuksen rinnalla se viestii oman aikamme arvoja, kulttuurin muutosvoimaa ja kansallisen identiteetin rakentumista yhteiselle vastuulle tulevaisuudesta.
Elina Anttila
Ylijohtaja
Suomen kansallismuseo